Nihkeästi kääntyviä sanoja

”Tässä on kyse eksklusiivisista ja edistyksellisistä offline-sisältökohteista.”

Tietyille englannin kielen sanoille tai ilmauksille juolahtaa suomenkielinen vastine mieleen helpommin kuin toisille. Joidenkin sanojen kanssa puolestaan joutuu painimaan toistuvasti, koska sanakirjan suomennosehdotukset eivät sovi kontekstiin tai kuulostavat aina auttamattoman kankeilta. Jotkin tällaisista sanoista ovat vakiintumassa suorina käännöksinä suomen kieleen, vaikka ne voivat edelleen saada lukijan kurtistamaan kulmiaan. Niiden hyvä puoli on, että ne voivat pakottaa kääntäjää olemaan luovempi ja keskittymään paremmin koko lauseen ja tekstin merkitykseen yksittäiseen sanaan juuttumatta. Tässä tekstissä käyn läpi muutamia esimerkkejä tällaisista vähemmän sulavasti suomentuvista sanoista.

 

Content

Content on jo purkanut laukkunsa, nostanut jalkansa pöydälle ja vaihtanut nimensä sisällöksi. Pelikonsoleilla pelaavat voivat ladata peleihin lisäsisältöä, verkkosivuille pitäisi tuottaa sisältöä ja älypuhelimella toistetaan monenlaista sisältöä. Sisällön ongelma on siinä, että se on varsin sisällötön. Jos suinkin on mahdollista selvittää, mihin content viittaa, kannattaa tarkentaa, mitä oikeastaan tarkoitetaan. Tekstiä? Kuvia? Videoita? Hassuja hattuja virtuaalihahmoille? Joihinkin tilanteisiin käännökseksi sopii perinteinen aineisto.

 

Exclusive

Exclusive tunkee välillä käännöksiin pseudonyymeillä eksklusiivinen tai yksinomainen. Sillä voidaan tarkoittaa esimerkiksi, että jokin tarjous on tarkoitettu vain tietylle joukolle tai jokin ominaisuus on vain tietyssä tuotteessa. Sopimuksessa voidaan puhua yksinomaisesta oikeudesta johonkin. Mikäli mahdollista, kannattaa eksklusiivisuuteen ottaa hieman etäisyyttä ja pohtia, onko yhden sanan vastine kyseisessä kontekstissa tarpeen tai edes mahdollinen ja voisiko merkityksen välittää jotenkin toisin. Toisinaan tarkoitetaan pikemminkin vain, että jokin on hienoa.

 

It is all about

Fraasia it is all about x viljellään välillä kirjoitetussa kielessäkin tiuhaan. Ensimmäisenä saatetaan käännöstä alkaa muotoilla ilmauksella on kyse jostakin. Yleensä lähtötekstissä kuitenkin tarkoitetaan, että fraasia seuraava asia on tärkeä tai keskeinen.

 

Item

Item on kätevä sana englannin kielessä viitattaessa vaikkapa luettelon kohtiin tai oikeastaan mihin tahansa esineeseen tai asiaan. Suomennosta laadittaessa kannattaa tarkistaa, onko viittauksen kohde fyysinen vai abstrakti. Voitaisiinko käyttää sanaa esine? Viitataanko valikon vaihtoehtoihin? Toisinaan aihe tai asia sopii vastineeksi hyvin, jos sillä viitataan esimerkiksi kokouksessa käsiteltäviin asioihin. Asian liiallista käyttöä kannattaa kuitenkin välttää sen epämääräisyyden vuoksi varsinkin, jos on mahdollista käyttää tarkempaa ilmausta.

 

Offline

Muistatko vielä, millaista oli, kun ei oltu yhteydessä internetiin? Ennen vanhaan oltiin offline-tilassa. Suomeksi sanottuna ilman verkkoyhteyttä.

 

Advanced

Kehityksen kärkeä, älyttömän hienoa. Yleensä advanced näkyy suomennoksessa sanan kehittynyt tai edistyksellinen käyttönä. Monesti voi keksiä jonkin toisen ylistävän määritteen. Termille advanced settings toimiva käännös on lisäasetukset.

Merkillistä – Kolme yleistä virhettä merkkien käytössä

Suomenkielisissä teksteissä seuraavat kolme merkkien käyttöön liittyvää virhettä ovat kokemukseni perusteella yleisimmät. Kiinnittämällä niihin huomiota voi välttää suuren määrän korjauksia.

 

Lainausmerkit ovat väärät

Vaikka muoto ja sisältö vaikuttavat aina toisiinsa, tämä on muotoseikka puhtaimmillaan. Suomen kielessä käytetään lainauksen alussa ja lopussa kaksoislainausmerkkejä, jotka muistuttavat lukua 99 eli ”ysiysiä”. Sen voi kirjoittaa tietokoneella kirjoittamalla Alt-näppäin painettuna numeronäppäimistöllä ”0148”. Englannin kielessä käytetään yleensä lainauksen alussa 66-lainausmerkkiä (Alt + 0147) ja lopussa 99-lainausmerkkiä.

 

Ajatusviivan tilalla on yhdysmerkki

Valinta yhdysmerkin ja ajatusviivan välillä tuottaa usein ongelmia. Yhdysmerkki (-) on lyhyt viiva, jota käytetään sellaisten yhdyssanojen hahmotusapuna, joiden osana on esimerkiksi numero (”3-vuotias”) tai lyhenne (”EU-valtio”) tai joiden edeltävä osa päättyy samaan vokaaliin, jolla seuraava alkaa.

Ajatusviiva (–) puolestaan on yhdysmerkkiä pidempi ja pilkkua dramaattisempi välimerkki – mutta sen molemmin puolin on jätettävä väli. Ajatusviivalla ilmaistaan myös ääripäitä tai rajakohtia, kuten ”kello 8–16”. Tällöin välilyöntejä ei käytetä. Jos tällainen ääripääilmaus on yhdyssanan osa, saatetaan tarvita sekä yhdysmerkkiä että ajatusviivaa: ”Helsinki–Hämeenlinna-rataosuus”. Ajatusviivan voi kirjoittaa tekstinkäsittelyohjelmassa yleensä ­kirjoittamalla Ctrl-näppäin painettuna numeronäppäimistöllä ”-” tai näppäinyhdistelmällä Alt + 0150 (numeronäppäimistöllä).

 

Lauseiden välistä puuttuu pilkku

Poikkeuksiensa vuoksi pilkkusäännöt voivat aiheuttaa päänvaivaa ja vaikuttaa näistä kolmesta virheestä merkitykseen eniten. Pääsäännön mukaan virkkeen lauseet erotetaan pilkulla. Tämä koskee niin päälauseiden erottamista toisistaan kuin sivulauseiden erottamista päälauseista. Lauseen erottaa vaikkapa lauseenvastikkeesta predikaattiverbi, joka on joko jossakin aktiivin persoonamuodossa tai passiivissa.

Ensimmäinen poikkeus säännöstä ovat päälauseet, joilla on yhteinen lauseen osa, esimerkiksi: ”Hän meni metsään ja poimi marjoja”.  Esimerkissä yhteinen lauseen osa on subjekti, johon viitataan yksikön ensimmäisen persoonan pronominilla ensimmäisessä lauseessa ja joka on jätetty toistamatta jälkimmäisessä lauseessa. Synonyymi ei kuitenkaan kelpaa yhteiseksi lauseen osaksi, vaan lauseet on erotettava pilkulla: ”Erkki meni metsään, ja hän poimi marjoja.”

Toinen poikkeus ovat rinnasteiset sivulauseet. Niitäkään ei eroteta toisistaan pilkulla: ”Menin metsään, jossa pesi lintuja ja (jossa) käki kukkui.” Esimerkin sivulauseet ovat päälauseelle alisteisia lauseen osia, ja ne viittaavat päälauseeseen taipuvalla alistuskonjunktiolla ”joka”, jonka voi jättää kirjoittamatta jälkimmäisestä sivulauseesta. Niin sanottu upotettu sivulause erotetaan pilkulla lopustakin: ”Menin metsään, jossa pesi lintuja, ja käki kukkui.” Esimerkissä pilkku sivulauseen jälkeen muuttaa merkityksen. Se kertoo, että sitä seuraava lause ei ole sivulause.