Virhe lähtötekstissä – korjatako vai eikö korjata?

Red marker pen

Eräässä kääntäjien Facebook-ryhmässä syntyi keskustelua siitä, pitäisikö lähtötekstissä oleva virhe korjata vai toisintaa käännöksessä. Keskustelu liittyi AV-kääntämiseen ja TV-ohjelmassa olleeseen puhujan tekemään mittayksiköihin liittyvään lipsahdukseen. Osa kääntäjistä oli sitä mieltä, että virhe pitäisi jättää korjaamatta ja sen pitäisi sisältyä käännökseen. Osa ehdotti, että lipsahdus kierrettäisiin yleisluontoisella ilmauksella. Osa puolestaan oli virheen korjaamisen kannalla. Omaa kantaani pohdiskellessani löysin tukea skoposteoriasta. Se on käännöstieteellinen teoria, jonka pohjalta on laadittu kuusi kääntämistä määrittävää ohjetta. Kuvailen niitä seuraavaksi.

1. Kääntämistä määrittää ensisijaisesti sen skopos tai viestintätehtävä
Missä ja milloin käännös julkaistaan, mihin tarkoitukseen se laaditaan ja keitä käännöksen lukijat ovat.

2. Käännös on viestintää kohdekulttuurissa kohdekielellä liittyen viestintään lähdekulttuurissa lähdekielellä
Nämä viestinnät voivat olla muodollisesti ja sisällöllisesti hyvinkin erilaisia. Muodollisesti ensisijaisesti kielen vaihtumisen vuoksi; sisällöllisesti esimerkiksi tekstilajin vaihtumisen, kulttuuristen seikkojen tai tiivistämisen vuoksi. Viestintätehtävän on määriteltävä käännöksen kohdekieli ja -kulttuuri ja käännöksen lukijat mahdollisimman tarkasti, jotta kääntäjä voi niiden perusteella tehdä tehtävään mahdollisimman hyvin sopivia valintoja.

3. Käännös ei välitä viestiä täysin samalla tavoin kuin lähtöteksti
Välissä on aina tulkinta, jota ohjaavat konteksti ja kääntäjän yksilölliset ominaisuudet. Niiden avulla kääntäjä päättelee lähtötekstin kirjoittajan intention, havaitsee mahdolliset virheet ja voi oikaista ne. Kielen vaihtaminen viestinnässä on kuin työkalun vaihtaminen remontissa. Jälki on erilaista vaikka tehtävä olisi sama. Näin ollen kääntäjän ei tarvitse juuttua yksittäisen sanan tai lauseen vastineeseen viestintätehtävän täyttääkseen. Kaksi kääntäjää kääntää saman lauseen harvoin täysin samalla tavoin. Lähtötekstin kirjoittajakaan tuskin ilmaisisi saman asian täysin samalla tavalla joka kerta. Takaisinkäännös ilmentää ainakin kielen vaihtamisen muodollisia seurauksia.

4. Käännöksen on oltava johdonmukainen kokonaisuus
Kääntäjä voi pyrkiä varmistamaan, että ainakin käännöksen lukijat saavat selkeän ja johdonmukaisen viestin, jossa ei ole lipsahduksia, vaikka alkuperäinen viesti ei sellainen olisikaan. Tämän ohjeen perusteella kääntäjä voi korjata käännöksessään lähtötekstin viestinnän ongelmia. Päätöstensä tueksi kääntäjä voi tarkistaa faktoja tekstin kirjoittajalta, toimeksiantajalta tai muista lähteistä.

5. Käännöksen on oltava johdonmukainen suhteessa lähtötekstiin (ja usein muihinkin teksteihin)
Se pyrkii aiheuttamaan lukijoissa samanlaisen vaikutuksen kuin lähtöteksti. Muut tekstit voivat olla rinnakkaistekstejä eli samankaltaiseen viestintätehtävään jo laadittuja tekstejä, joihin kääntäjä voi perustaa käännösratkaisujaan, tai tekstejä, joihin lähtötekstissä viitataan. Tämän ohjeen perusteella kääntäjä voisi periaatteessa välittää lähtötekstin virheen käännöksen lukijoille varsinkin, jos virhe on monitulkintainen. Tällaisessa tilanteessa kääntäjän kannattaa kuitenkin ensisijaisesti pyytää toimeksiantajaa tai lähtötekstin kirjoittajaa selventämään ongelmallista lähtötekstin kohtaa.

6. Yllä olevat ohjeet ovat tärkeysjärjestyksessä tärkeimmästä vähiten tärkeään
Ohjeissa ei korosteta kääntämiseen perinteisesti yhdistettyä ajatusta vastaavuudesta tekstin tasolta lauseiden ja yksittäisten sanojen tasolle vaan kohdetekstin toimivuutta sen käyttötarkoituksessa.

Yllä olevien ohjeiden valossa virheen korjaamatta jättämiselle ei jää juurikaan perusteita etenkään ensisijaisesti tietoa välittävissä teksteissä. Samanlaisten tulkintavaihtoehtojen tarjoaminen niin käännöksen lukijoille kuin lähtötekstin lukijoille voitaisiin nähdä sellaisena perusteena, mutta tulkintavaihtoehdot ovat jo lähtökohtaisesti jokseenkin erilaiset kielen, kulttuurin, lukijoiden ja viestintätilanteen vaihtumisen vuoksi. Lisäksi on vaikea kuvitella lähtötekstin kirjoittajan tarkoituksena olleen haitata viestinsä ymmärrettävyyttä muutoin kuin esimerkiksi kaunokirjallisena tyylikeinona.

Nihkeästi kääntyviä sanoja

”Tässä on kyse eksklusiivisista ja edistyksellisistä offline-sisältökohteista.”

Tietyille englannin kielen sanoille tai ilmauksille juolahtaa suomenkielinen vastine mieleen helpommin kuin toisille. Joidenkin sanojen kanssa puolestaan joutuu painimaan toistuvasti, koska sanakirjan suomennosehdotukset eivät sovi kontekstiin tai kuulostavat aina auttamattoman kankeilta. Jotkin tällaisista sanoista ovat vakiintumassa suorina käännöksinä suomen kieleen, vaikka ne voivat edelleen saada lukijan kurtistamaan kulmiaan. Niiden hyvä puoli on, että ne voivat pakottaa kääntäjää olemaan luovempi ja keskittymään paremmin koko lauseen ja tekstin merkitykseen yksittäiseen sanaan juuttumatta. Tässä tekstissä käyn läpi muutamia esimerkkejä tällaisista vähemmän sulavasti suomentuvista sanoista.

 

Content

Content on jo purkanut laukkunsa, nostanut jalkansa pöydälle ja vaihtanut nimensä sisällöksi. Pelikonsoleilla pelaavat voivat ladata peleihin lisäsisältöä, verkkosivuille pitäisi tuottaa sisältöä ja älypuhelimella toistetaan monenlaista sisältöä. Sisällön ongelma on siinä, että se on varsin sisällötön. Jos suinkin on mahdollista selvittää, mihin content viittaa, kannattaa tarkentaa, mitä oikeastaan tarkoitetaan. Tekstiä? Kuvia? Videoita? Hassuja hattuja virtuaalihahmoille? Joihinkin tilanteisiin käännökseksi sopii perinteinen aineisto.

 

Exclusive

Exclusive tunkee välillä käännöksiin pseudonyymeillä eksklusiivinen tai yksinomainen. Sillä voidaan tarkoittaa esimerkiksi, että jokin tarjous on tarkoitettu vain tietylle joukolle tai jokin ominaisuus on vain tietyssä tuotteessa. Sopimuksessa voidaan puhua yksinomaisesta oikeudesta johonkin. Mikäli mahdollista, kannattaa eksklusiivisuuteen ottaa hieman etäisyyttä ja pohtia, onko yhden sanan vastine kyseisessä kontekstissa tarpeen tai edes mahdollinen ja voisiko merkityksen välittää jotenkin toisin. Toisinaan tarkoitetaan pikemminkin vain, että jokin on hienoa.

 

It is all about

Fraasia it is all about x viljellään välillä kirjoitetussa kielessäkin tiuhaan. Ensimmäisenä saatetaan käännöstä alkaa muotoilla ilmauksella on kyse jostakin. Yleensä lähtötekstissä kuitenkin tarkoitetaan, että fraasia seuraava asia on tärkeä tai keskeinen.

 

Item

Item on kätevä sana englannin kielessä viitattaessa vaikkapa luettelon kohtiin tai oikeastaan mihin tahansa esineeseen tai asiaan. Suomennosta laadittaessa kannattaa tarkistaa, onko viittauksen kohde fyysinen vai abstrakti. Voitaisiinko käyttää sanaa esine? Viitataanko valikon vaihtoehtoihin? Toisinaan aihe tai asia sopii vastineeksi hyvin, jos sillä viitataan esimerkiksi kokouksessa käsiteltäviin asioihin. Asian liiallista käyttöä kannattaa kuitenkin välttää sen epämääräisyyden vuoksi varsinkin, jos on mahdollista käyttää tarkempaa ilmausta.

 

Offline

Muistatko vielä, millaista oli, kun ei oltu yhteydessä internetiin? Ennen vanhaan oltiin offline-tilassa. Suomeksi sanottuna ilman verkkoyhteyttä.

 

Advanced

Kehityksen kärkeä, älyttömän hienoa. Yleensä advanced näkyy suomennoksessa sanan kehittynyt tai edistyksellinen käyttönä. Monesti voi keksiä jonkin toisen ylistävän määritteen. Termille advanced settings toimiva käännös on lisäasetukset.